Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston historia

Vuoden 1933 tutkintosääntöön otettiin Teknillisen korkeakoulun yleisten tieteiden osastossa suoritettava luonnontieteellinen insinööritutkinto, jonka keskeisiksi aineiksi sai valita kolmen aineen yhdistelmän aineista matematiikka ja deskriptiivinen geometria, mekaniikka, fysiikka, kemia, mineralogia sekä geologia ja geodesia. Tämä tutkinto ei kuitenkaan osoittautunut tarkoitustaan vastaavaksi. Koska hyvän matemaattisen ja fysikaalisen pohjakoulutuksen omaavien insinöörien tarve oli kuitenkin käynyt ilmeiseksi, korvattiin vuonna 1943 aiempi tutkinto yleisten tieteiden osastossa suoritettavalla uudella teknillisen fysiikan diplomi-insinöörin tutkinnolla. Keskeisenä aineena oli teknillinen fysiikka ja uudenaikainen fysiikka apuneuvona mittaus- ja kokeilutyö tekniikan päämääriä varten. Tämän opintosuunnan antaman koulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä teollisuutemme tarvitsi kipeästi.

Sota-aikana professori Kalle Väisälä uudisti koulumatematiikan, johon pitkälti pohjautuu matematiikan myöhempien aikojen nousu ja sen vahvistuminen Teknillisessä korkeakoulussa. Tuona aikana Valtion lentokonetehdas oli yksi keskeinen matematiikan ja fysiikan koulutuspaikka, sovellutuksien ja teorian kohtaamispaikka. Teknillisen fysiikan opintosuunta eli hiljaiseloa 1940-luvun alkuvuosina. Opetus painottui fysiikan suuntaan. Vuosiotto oli alle kymmenen, ja toiminta oli vaatimattomalla aineellisella pohjalla. Fysiikan laboratoriota johti professori Hjalmar Brotherus, ja Erkki Laurila toimi teknillisen fysiikan professorina vuodesta 1945 lähtien.

Vuonna 1953 otettiin merkittävä askel: teknillisen fysiikan osasto perustettiin, ja sen johtajaksi nimitettiin professori Laurila. Tutkimusta laajennettiin useille uusille aloille, kuten optiikka, metalli- ja materiaalitutkimus sekä ydintekniikka. Osasto olikin avainasemassa ydintekniikan insinöörejä koulutettaessa. Muita tärkeitä aloja olivat elektroniikka ja tietokonetekniikka. Alun perin fysiikan opetukseen painottunut koulutus laajeni vuonna 1965 ns. matematiikka-insinöörin linjalle: teknillisen fysiikan linjalle otettiin 30 opiskelijaa ja teknillisen matematiikan linjalle 20. 1960- ja 1970-luvuilla osasto ja sen kylmälaboratorio olivat merkittäviä kiinteän aineen fysiikan tutkimus- ja koulutuspaikkoja.

Osasto yhdistettiin vuonna 1986 tietotekniikan osastoon. Uuden tietotekniikan osaston hallinnollisia yksiköitä olivat laitokset. Teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta vastasivat tuolloin teknillisen fysiikan laitos ja matematiikan ja systeemianalyysin laitos. 1980-luvulla tulivat suosituiksi aloiksi biofysiikka ja lääketieteellinen tekniikka sekä systeemi- ja operaatiotutkimus.

Teknillisen fysiikan laitos sekä matematiikan ja systeemianalyysin laitos yhdistyivät vuonna 1996 teknillisen fysiikan ja matematiikan osastoksi, jonka tehtävänä oli edelleen teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta vastaaminen. Merkittävä kasvualue 1990-luvulla oli laskennallinen fysiikka, ja 2000-luvulle tultaessa nanofysiikka ja -teknologia.

Osaston luonteeseen on kuulunut sisäinen uudistuminen ja uusien alojen synnyttäminen. Teknillisen fysiikan osasto on luonut useita uusia tutkimuksen ja opetuksen osaamisalueita maahamme.

Elektroniikan tutkimustoiminnan aloitti maassamme akateemikko Erkki Laurila. ydin- ja reaktoritekniikan edelläkävijänä ja tiennäyttäjänä on ansioitunut akateemikko Pekka Jauho. Myös tietotekniikan alalla teknillinen fysiikka on toiminut pioneerina akateemikko Teuvo Kohosen ansiosta sekä ultramatalien lämpötilojen fysiikassa akateemikko Olli V. Lounasmaan toimesta. Professori Pentti Laasonen toimi lujuusopin ja matematiikan professorina

Systeemi-insinöörikoulutus on syntynyt professori Olli Lokin, akateemikko Erkki Laurilan ja professori Hans Blombergin myötävaikutuksella.

Monet osaston piirissä syntyneet menestyksekkäät alat ovat myöhemmin siirtyneet muihin osastoihin kuten automaatiotekniikka, elektroniikka ja informaatiotekniikka.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto lopetti toimintansa 31.12.2007. Osasto jakautui kolmeen laitokseen: teknillinen fysiikka, matematiikka ja systeemianalyysi sekä lääketieteellinen tekniikka ja laskennallinen tiede. Nämä laitokset yhdessä lakkautettujen tietotekniikan ja tuotantotalouden osastoista syntyneiden neljän muun laitoksen kanssa muodostivat 1.1.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan.

Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta oli yksi Aalto-yliopiston kuudesta tiedekunnasta. Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua perustettiin 1.1.2011. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnasta tuli Perustieteiden korkeakoulu. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmasta vastaavat edelleen teknillisen fysiikan laitos, matematiikan ja systeeminanalyysin laitos ja lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos.

Toimittanut:

Anna-Kaarina Hakala
Koulutussuunnittelija
Aallon Perustieteiden korkeakoulun tohtoriohjelma